Joulu on täynnä sukupolvelta toiselle siirtyneitä perinteitä, joiden kautta saa omaan elämäkertaan paljon kertovia yksityiskohtia.
Mitä suklaakonvehteja teidän perheessä on tapana syödä? Mitä jouluvaloja muistat omasta kaupungistasi?
Mummolleni ostettiin joka vuosi lahjaksi vihreitä kuulia, äitini ehdoton lemppari oli Da Capo ja famolta sain aina jouluaattona After eight suklaarasian. Aleksanterinkadun joulukadun avajaisia menimme katsomaan yhdessä niin omien vanhempien kuin myöhemmin lapsieni kanssa ja Stockmannin jouluikkunan eteen on pysähdytty lukuisia kertoja vuosien varrella.
Mummini jäätyä eläkkeelle hänellä oli tapana väsätä tonttupussiin erilaisia pieniä paketteja joulukuun jokaiselle päivälle ja äitini kanssa kävimme hakemassa monena vuonna joulukuusen kauppatorilta.
Lapsena odotin innolla postiluukusta ilmestyvää lelukaupan lehtistä, josta ympyröin lahjatoiveeni ja kirjoitin ne sitten joulupukille lähtevään kirjeeseen. Mummi sai minun ja veljeni riidan poikki kertomalla nähneensä tontun juuri kurkanneen ikkunasta ja itse sain poikani nopeasti nukkumaan todeten, ettei tonttu pääse livahtamaan tonttupussille ennen kuin tämä on untenmailla.
Jouluaatto alkaa perheessämme aina riisipuurolla, johon piilotetaan manteli ja se, joka sen löytää menee seuraavana naimisiin. Pienenä toivoin aina, että se ei osuisi kohdalleni. Lahjat avataan ringissä yksi kerrallaan ja illallisen jälkeen pelataan lautapelejä yömyöhään. Veljeni saa välillä Monopolia pelatessamme minut hermostumaan niin, että olemme joutuneet pitämään välivuosia kyseisestä pelistä.
Joulupäivä vietetään pyjamassa aaton ruokia lämmittäen, lisää pelejä pelaten sekä elokuvia katsellen. Yksin kotona, Lumiukko ja myöhemmin Harry Potter maratonit ovat olleet osa meidän perheen jouluja kuten myös jouluaaton sauna ja tunnelmallinen yökirkko.
Hiljainen, kynttilämeren valaisema hautausmaa ja pipareiden syöminen sinihomejuuston kera sekä itsetehtyjen minttukarkkien väsääminen ovat myös perinteisesti osa meidän suvun joulua.
Tapoja viettää joulua on niin monenlaisia ja niihin liittyy niin valtavasti erilaisia tunteita. Lämpimiä, vaikeita, nostalgisia, surullisia, ihania, ajattomia ja samaistuttavia.
Mitä perinteitä sinä olet vaalinut lapsuudestasi saakka? Mistä perinteistä olet kenties vuosien varrella luopunut? Entä millaisia uusia perinteitä olet myöhemmällä iällä luonut?
Kun ensimmäisen kerran vietin joulua silloisen kumppanini ja tämän äidin kanssa tuli pöytäämme uusia ruokalajeja sekä tapoja tehdä asioita ja näin ensimmäistä kertaa elämässäni jonkun kotona valkoisen tekokuusen.
Omien lasten kautta omat lapsuuden jouluperinteet saavat uuden merkityksen ja uusia syntyy. Joidenkin kohdalla jouluun liittyy aikuisiällä kotikaupungin rauhaan matkustaminen ja toisilla se on tarkkaan kellotettua jokaisen vanhemman luona vierailua kumppanin ja lasten kanssa. Ensimmäiset joulut ilman rakasta läheistä ovat raskaita ja heihin liittyvät perinteet voivat olla sekä lohduttavia että musertavia.
Kehoitan sinua kirjaamaan ylös oman sukusi jouluperinteet ja muistelemaan niitä yhdessä läheistesi kanssa:
1. Millä tavoin teidän perheessä valmistaudutaan joulun odotukseen?
2. Mistä teillä on tapana hakea kuusi ja millaisilla koristeilla pukea se?
3. Katsotaanko teidän perheessä joka vuosi tiettyjä jouluelokuvia?
4. Mitkä ovat sinun lempi joululauluja ja mitä lauluja liität sukusi edeltäjiin?
5. Mitä ruokia ja herkkuja teidän jouluun kuuluu?
6. Mitä teidän perheessä on tapana tehdä jouluaattona?
7. Mikä on muuttunut vuosien varrella?
8. Mitä kaipaat lapsuutesi jouluissa?
"Sukupolvien kertomusten jatkumon asialla”
Kiira Kilpiö🧡
Olen Kiira, Kertomusten ketju - konseptin perustaja ja kurssin ohjaaja.
Haluan auttaa muita olemaan entistä paremmin yhteydessä itseensä omasta elämästä kirjoittamisen kautta ja samalla mahdollistaa mahdollisimman monen suvun historiansa tallentumisen henkilökohtaisten kertomusten jatkumona.
Opin paljon itsestäni oman elämäkerran kirjoittamisen kautta ja haluan tarjota saman mahdollisuuden myös muille, sillä uskon vahvasti, että jokaisen kannattaa käydä tuo matka itsensä kanssa.
Lisäksi haaveilin moneen kertaan oman kirjoittamismatkani aikana omien vanhempien ja heitä edeltäneiden sukupolvien ajatusten lukemisesta ja koska se eie nää omalla kohdallani ole mahdollista haluan olla vaikuttamassa siihen, ettei muiden tarvitse tuskailla saman asian äärellä.
Jos sinulla on mitä vain kysyttävää tai haluaisit alkaa työstämään oman elämäsi kertomuksia kurssiin kuuluvan henkilökohtaisen ohjauksen muodossa, laita viestiä: kertomustenketju@gmail.com 🧡