Ajattelitko sinäkin joskus, että vain aikaansaava ja tehokas ihminen on elämässä onnistunut?

Oletko sinäkin joskus onnistunut suorittamalla pilaamaan jotain sellaista, minkä alkuperäinen tarkoitus oli keventää taakkaasi?

Minä olen ja useampaan kertaan.

Päätin meditoida aamuisin, kunnes huomasin lähinnä stressaavani siitä rentoutumisen sijaan.

Päätin lounastaa ystävien kanssa ainakin kahdesti viikossa, kunnes huomasin lähinnä väsyväni siitä energisoitumisen sijaan.

Päätin kuunnella jotain kouluttavaa podcastiä viisi jaksoa viikossa, kunnes tunsin enemmän huonoa omatuntoa siitä, etten jaksanut keskittyä kuin iloa uuden oppimisesta.

Olemme kasvaneet siihen, että kiireen tuntu on positiivinen asia. Miellämme sen osaksi menestymistä ja sitä, että tuntee itsensä ja elämänsä tärkeäksi.

Vasta viime vuosina on alettu kunnolla arvostaa oman ajan ottamista sekä rauhoittumista omien ajatusten ja tunteiden äärelle.

Olen oppinut pitämään kiinni siitä, että pääsen iltaisin tanssimaan ja sitä kautta irtautumaan töistä.

Olen oppinut pitämään kiinni siitä, että teen jonkinlaisen jumpan lounastauolla ja saan sen jälkeen enemmän aikaan, kun jos olisin pitänyt lyhyemmän tauon ja ajallisesti työskennellyt enemmän.

Huomaan heti sekä kehossa että mielessä jos jostain syystä en pääse näitä päivän aikana tekemään.

Se on merkki siitä, että nämä ovat minulle toimivia henkireikiä eikä sellaisia, joiden hyvä tarkoitusperä kääntyykin stressiä tai jotain muuta negatiivista aiheuttavaksi.

Lisäksi olen oppinut pitämään kiinni päivittäisestä kirjoittamisesta.

Pitkään ajattelin hyvinvoinnin liittyvän pelkästään johonkin toiminnalliseen ja “aivoja tyhjentävään” tekemiseen. Kova treeni salilla, hetkessä oleminen tanssin kautta tai pitkä kävely musiikkia tai kirjaa kuunnellen.

Kunnes oivalsin niiden vain hiljentävän melua pääni sisällä tarjoten hetkellisen tauon kaikesta siellä liikkuvasta informaatiosta.

Ennen pidin kirjoittamista jonain, mikä ottaisi minulta enemmän kuin antaisi. Ottaisi aikaa, vaatisi keskittymistä tai toisi mieleeni jotain sellaista, minkä pohtiminen vain veisi voimavarojani.

Nyt kuitenkin tiedän, että vain kirjoittamisen avulla pystyn todella tyhjentämään ajatuksia päästäni. Ja siitä, mitä ennen ajattelin joksikin raskaaksi on tullutkin jotain, mikä luo mielelleni tilaa ja energiaa.

Ajatusten hiljentäminen toki toimii omalla tavallaan ja elämme maailmassa, missä se on tehty naurettavan helpoksi mutta suosittelen lämpimästi kokeilemaan päivittäisen kirjoittamisen lisäämistä omaan päivärutiiniin.

Lupaan, että huomaat olevasi tehokkaampi, olosi kevyempi ja pystyt olemaan kokonaisvaltaisemmin hetkessä läsnä.

Tuottamasi tekstin ei tarvitse olla pitkä, kunhan annat sanojen virrata paperille. Se voi olla pelkkää sanapötköä, missä kirjoitat mieleesi tulevia sanoja. Se voi olla hyvinkin päiväkirjamaista tai keskittyä vaikka tunteisiin. Kunhan annat sanojen virrata paperille.

Oletko lukenut Harry Pottereita? Dumbledorella on käytössään mahtava vempain nimeltä ajatusseula, mihin hän siirtää yksittäisiä tapahtumia päästään päivän päätteeksi. Se on hänen tapansa rauhoittua kiireisen ja hektisen päivän jälkeen, niin sanotusti nollata.

Ja lisäksi oiva keino palata myöhemmin jonkun ajatuksen tai tapahtuman äärelle.

Liikunta on tietenkin jotain, mitä kehomme kaipaa ja mikä tuottaa hyvän olon tunnetta sekä kehoon että mieleen. Taide ja kulttuuri taas jotain, jonka avulla saamme hetkeksi unohdettua päässämme pyörivät asiat ja molemmat oivia keinoja pitää huolta omasta hyvinvoinnista.

Mutta mietipä jos voisit olla noissa hetkissä vielä enemmän läsnä ja ilman, että jokin mieltä painava asia nousee pintaan heti niiden jälkeen?

Mieti jos voisit myös niinä hetkinä, jolloin makaat sängyssä ja odotat unen saapumista olla levollisin mielin koska päivittäisen kirjoittamisen avulla pystyisit tunnistamaan paremmin ja nopeammin mieltäsi vaivaavat asiat ja pystyisit päästämään helpommin niistä irti?

Heitänkin sinulle seuraavan kymmenen päivän ajaksi haasteen!

Kirjoita joka päivä vähintään viisi minuuttia tai vaihtoehtoisesti viisi lausetta ja katso mikä arjessasi muuttuu.

Tämän rutiinin lisääminen omaan arkeen myös madaltaa kynnystä ylipäätään kirjoittamiseen, mikä taas vie sinua askeleen lähemmäksi elämäkertasi aloittamista.

Jos kaipaat matkasi tueksi jotain selkeää kokonaisuutta, tutustu Kertomusten ketju - verkkokurssiin, johon sisätyy ohjaajan henkilökohtainen tuki.

"Sukupolvien kertomusten jatkumon asialla”

Kiira Kilpiö🧡