Milloin olet viimeksi pysähtynyt omien unelmiesi äärelle? Jonkin uuden asian oppiminen, lomamatka, hyvinvointi arjessa, jossain onnistuminen tai kaipaamasi elämäntapa muutos.

Onko sinulla tapana asettaa itsellesi pienempiä tavoitteita, jotta pääsisit kohti unelmiasi vai tuntuvatko ne liian kaukaisilta? Tai oletko kenties jumissa koko unelmoinnin kanssa?

Lapsina ja nuorina unelmoiminen tulee meille luonnostaan emmekä jää yhtä helposti kiinni siihen, minkä ajattelemme olevan mahdollista. Haaveilemme sen tekemisestä, mitä rakastamme ja kuuntelemme sisäistä kompassiamme herkemmin ja sitä kyseenalaistamatta.

Valitettavasti elämän realiteetit, pettymykset ja erilaiset vastoinkäymiset muokkaavat unelmiamme emmekä varsinaisesti ole kasvaneet yhteiskunnassa, jossa ylipäätään kannustettaan haaveiluun. Ainakaan sellaiseen, joka poikkeaa niin sanotusta normista.

Tietynlaisen koulutuksen, uran, perheen, harrastuksen, asunnon ja muun materian tavoittelu nähdään hienona ja helposti muokaudumme näihin.

Muutamme unelmiamme ympäristön odotusten ja paineen vaikutuksesta sekä tietysti sen mukaan, mihin elämäntilanteemme antaa mahdollisuuksia.

Välillä on kuitenkin hyvä palata kaiken sen pariin, mistä on joskus unelmoinut sekä tarkastella sitä, mitä tässä hetkessä todella kaipaa.

Unohdamme helposti nykyhetkessä saavuttaneemme jo jotain sellaista, mistä jossain vaiheessa elämäämme vasta unelmoimme. Eikä ihme, sillä olemme kasvaneet siihen, että aina pitäisi olla tavoittelemassa jotain lisää.

On hyvin tyypillistä, että joku joka on juuri valmistunut koulusta ei osaa pysähtyä juhlistamaan sitä kuin hetkeksi koska ajatukset on jo unelmatyön saamisessa ja sen toteuduttua yllennyksen havittelussa.

Moni taiteilija kokee vaikeaksi pysähtyä nauttimaan meneillään olevasta projektista koska stressaa jo sen alkumetreillä sitä, mistä saa seuraavan ja joku, joka on juuri ostanut asunnon miettii pettyneenä kuinka hänellä ei ole varaa heti sisustaa kaikkea haluamallaan tavalla.

Välillä tekeekin hyvää palata ajassa taaksepäin siihen hetkeen kun vasta haaveili tuosta koulupaikasta, josta juuri valmistui tai siihen, kuinka kovasti teki töitä jonkin työpaikan eteen ja kuinka sen saaminen itsessään ilman ylennyksiä tai seuraavia askelia on jo hieno saavutus.

Mitä unelmia olet elämässäsi saavuttanut? Mistä unelmista olet joutunut syystä tai toisesta luopumaan? Onko niiden suhteen jo liian myöhäistä?

Usein torppaamme aikuisina haaveemme selittäen niitä järjellä tai sillä, ettei jokin ole tiettyyn ikään soveliasta. Jäämme kiinni meille sattuneisiin pettymyksiin ja välillä olemme yksinkertaisesti vain liian väsyneitä, jotta voisimme edes avata mieltämme uusille mahdollisuuksille ja toiveille.

Siksi haluankin ohjata sinua pysähtymään omien unelmiesi äärelle tänään. Mitä jos kaikki olisikin mahdollista? Miten voit ottaa pieniä askelia kohti haaveitasi? Mitä on unelmasi taustalla?

Itse leikin usein ajatuksella siitä millaisessa maailmassa eläisimme jos rahaa ei olisi? Jos kaikilla olisi mahdollisuus asua sellaisessa asunnossa, jossa he haluaisivat eikä ruuasta tarvitsisi huolehtia. Maailmassa, jossa kaikki saisivat toteuttaa omaa kutsumustaan: mistä silloin unelmoisin?

Auringosta, pitkistä kävelyistä hyvän kirjan parissa, keskusteluista ihmisten kanssa, uusien yhteyksien luomisesta, tanssista ja musiikista, itsensä äärelle pysähtymisestä, yhteisöllisyydestä, uuden oppimisesta ja vapaudesta olla juuri sellainen kun olen.

Nämä kaikki vaativat aikaa sekä energiaa, mitä valitettavasti monella ei ole ja usein se, mistä haaveilemme liittyykin pohjimmiltaan vapauteen. Ei asuntoon tai työpaikkaan vaan siihen, mitä ne mahdollistavat.

Kymmenen vuotta sitten en olisi osannut arvata, että minun unelma-arkeni saavuttamiseksi luovun omistuasunnosta ja monta vuotta rakentamastani urasta muuttaakseni pieneen huoneeseen Lissaboniin aloittaen kaiken alusta. Enkä voisi olla onnellisempi tällä hetkellä.

Pysähdy siis omien unelmiesi äärelle. Niiden, joita sinulla on ollut elämäsi aikana, joita olet saavuttanut, joista olet luopunut ja joita sinulla on nyt ja avaa niitä osana elämäkertaasi.

Mieti myös mitkä unelmat ovat todella olleet omiasia ja mitkä haaveet olet kenties omaksunut ympäristön vaikutuksesta. Entä millaisia unelmia vanhemmillasi tai isovanhemmillasi oli?

"Sukupolvien kertomusten jatkumon asialla”

Kiira Kilpiö🧡