Tämän hetkisen ajatusmaailman liittäminen osaksi elämäkertaa

On monia tapoja lähestyä ja jäsentää henkilökohtaisia muistelmia ja tärkeintä on tietenkin löytää se itselle luontevin tapa.

Yksi vaihtoehto, mitä käytetään paljon ja mihin itsekin lopulta päädyin, on kuljettaa kahta tarinaa rinnakkain. Lähteä liikkeellä jostain ei niin kaukaisesta, itselle tavalla tai toisella merkittävästä hetkestä ja sen ohella palata lapsuuden, nuoruuden ja varhaisaikuisuuden muistoihin.

Itse valitsin yhden elämäni suurimmista käännekohdista, joka monella tapaa toimi ponnahduslautana itseni tutkiskelulle, elämäni läpikäymiselle sekä kaikesta tästä kirjoittamiselle.

Omassa elämäkerrassani kulkee siis kaksi tarinaa rinnakkain, joista toinen alkaa elokuusta 2017 päättyen nykyhetkeen ja toinen taas lapsuudestani tuohon hetkeen, josta toinen alkaa.

Onko sinun elämässäsi tapahtunut viimeisten vuosien aikana jotain sellaista, minkä seurauksena olet lähtenyt syventämään suhdetta itseesi? Hetkeä, jonka koet tavalla tai toisella oman henkisen kasvusi kannalta merkittäväksi.

Tai toisaalta, missä hetkessä ajattelit ensimmäisen kerran haluavasi kirjoittaa omat muistelmasi? Kenen kanssa olit, missä ja mikä oli johdattanut sinut tuohon tilanteeseen elämässäsi?

Näiden kysymysten pohtiminen auttaa myös selventämään entisestään sitä, miksi ja kenelle haluat elämäkertasi kirjoittaa sekä mitä kaikkea haluat siihen liittää? Muistelmistasi tulee henkilökohtaisemmat ja avaamalla myös tämän hetkistä ajatusmaailmaasi autat sekä itseäsi että lukijoita pääsemään taas askeleen lähemmäs sinua.

Mikä on sinulle tärkeää juuri nyt? Mistä unelmoit tällä hetkellä?

On tietenkin kiehtovaa päästä sukeltamaan elämämme kaukaisiin muistoihin mutta yhtä lailla on erittäin mielenkiintoista ja antoisaa keskittyä tarkastelemaan lähihistoriaamme.

Usein tämä unohtuu meidän keskittyessä monen vuoden takaisiin tapahtumiin ja siksi suosittelen lämpimästi kaikkia tälle matkalle lähteviä kirjoittamaan aktiivisesti omista tuntemuksista viikoittain ellei jopa päivittäin.

Omien kokemusten, tunteiden ja taipaleen tarkasteleminen tuo pintaan kaikenlaisia reaktioita ja ne kannattaa ehdottomasti huomioida. Jos ne jäävät sisällemme sanoittamattomina, saattaa niiden esiin nostamat tunteet purkautua yllättävästi eikä välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisäksi se, että kirjoitamme vaikkapa siitä, millaisia unia elämäkerran kirjoittamisen aikana näemme, saattaa tarjota meille aivan uusia näkökulmia ja oivalluksia.

Liittämällä tämän hetkistä ajatusmaailmaamme osaksi elämäkertaa opimme jälleen itsestämme lisää, tallennamme tätä upeaa matkaa ja tarjoamme muille toisenlaisen lähestymistavan tuntea yhteyttä meihin ja ymmärtää ylipäätään sitä, mistä lähtökohdista kerromme meille tapahtuneista asioista.

Valitset sitten liittää elämäkertaasi vain pieniä osia päiväkirjamaisista merkinnöistäsi tai jäsentää koko elämäkerran kuten minä, lupaan että se kannattaa.

"Sukupolvien kertomusten jatkumon asialla”

Kiira Kilpiö🧡