Meillä on kaikilla tarve tulla kuulluksi. Jotkut meistä ottaa tilan haltuun sujuvammin kuin toiset ja jotkut vievät huomiota niin paljon, ettei sitä jää muille.
Jos olet sitä tyyppiä, jolle on luontevaa olla eri tilanteissa huomion keskipisteenä haastan sinua kirjaamaan kuukauden ajan ylös tarinat, joita muille kerrot.
Jaat näitä tarinoita sitten kotona, työpaikalla tai illanistujaisissa, merkkaa muutamalla sanalla vaikka puhelimesi muistiinpanoihin, mitä tarinoita kerrot tämän kuun aikana.
Kun sitten myöhemmin tarkastelet näistä muistiinpanoja kiinnitä huomiota siihen löytyykö joukosta jokin kertomus, jonka pariin palaat usein? Liittyvätkö juttusi sinuun, perheeseesi vai työhön? Sijoittuuko ne kenties enemmän menneisyyteen vai nykyhetkeen?
Olemme kaikki kohdanneet ainakin joskus henkilön, joka kertoo omia tarinoitaan antamatta muille puheenvuoroa. Ehkä kuulut porukkaan, jossa samat tyypit ovat jatkuvasti äänessä ja puhumassa muiden päälle, jolloin on vain helpompi olla edes yrittämättä saada omaa ääntään kuuluviin.
Tämä voi aiheuttaa sen, että unohdat itsekin sen, mitä halusit jakaa ja ajattelet, ettei se ollut niin tärkeää. Kirjaa tällaisten tilanteiden päätteeksi itsellesi ylös, mitä olisit kertonut jos olisit saanut siihen tilaisuuden ja muista, että kertomuksesi on aivan yhtä arvokas kuin ne, jotka pääsivät esille.
Saatat myös olla kuukauden aikana tilanteissa, joissa koet, ettei ole oikea hetki tuoda jotain muistoa esiin tai tulla miettineeksi jotain vasta kotona. Kirjaa ne itsellesi ylös.
Toisaalta saatat joutua tilanteisiin, joissa on sellainen henkilö, jolla on tapana keskeyttää muiden tarinoita omillaan. Kun kerrot jostain, mitä saavutit töissä, tuon tyypin on pakko tulla väliin ja kertoa omista saavutuksistaan tai kun kerrot lapsesi onnistumisesta, tuo tyyppi ei voi olla tuomatta esiin oman jälkikasvunsa vastaavaa kehitystä. Kirjoita itsellesi ylös ne tarinat, joita et saanut syystä tai toisesta vietyä loppuun.
Meidän jokaisen lähipiiristä löytyy varmasti myös niitä, jotka kertovat samoja tarinoita uudestaan ja uudestaan. Sama sukulainen kertoo joka joulu saman tarinan lapsuudestaan tai oma vanhempi palaa saman opetuksen sisältävän kertomuksen pariin niin useasti että osaamme sen ulkoa.
Pysähdy miettimään miksi se on heille niin tärkeää ja toisaalta minkälaisissa tilanteissa olet ollut tuon saman jutun kuullessasi ja mitä muistoja sekä tunteita se sinussa herättää?
Kun kuuntelemme toisten kertomuksia meissä nousee luontainen halu jakaa myös omiamme. Parhaimmillaan tämä lähentää ja yhdistää ja saattaa muistuttaa meitä jostain tai saada meidät katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.
Viimeisen kymmenen vuoden sisään ystäväpiirissäni on syntynyt noin kaksikymmentä lasta ja joka kerta olen jakanut yhtä mielelläni oman synnytyskokemukseni sekä sen, mitä olen lasteni kautta oppinut. Samalla olen näiden keskustelujen kautta saanut vertaistukea sekä uusia oivalluksia ja oppeja.
Yhtälailla erilaisten keskustelujen aikana mieleen nousee omat muistot ylioppilasjuhlista, matkasta tiettyyn maahan, jonkun artistin keikasta, tietystä ravintolasta tai jostain paikasta, jota ei enää ole.
Aina ei kuitenkaan ole sopiva hetki viedä tilaa joltain toiselta tai otollinen tunnelma jakaa omaa näkökulmaa. Se kannattaa kuitenkin avata itselle ja tallentaa osaksi omia muistelmia, sillä se on ollut sinulle syystä tai toisesta tärkeä kokemus.
Niinpä haasteena on kirjata kuukauden aikana ylös kaikki ne kertomukset omasta elämästä, jotka nousevat pintaan eri tilanteissa. On ne sitten keskusteluja, joissa pääsee jakamaan omaa tarinaa tai ei tai muistutuksia, joita saa jotain muuta kautta.
Itse kuuntelen aina jotain kun matkaan paikasta toiseen: kirjaa, podcastia tai musiikkia. Usein pysähdyn kirjaamaan jotain nopeasti muistiinpanoihin, jotta voin palata sen pariin rauhassa myöhemmin. Välillä se on podcastin kautta mieleeni tullut oma kokemus, toisinaan kirjasta saatu idea tai uusi näkökulma omiin muistelmiin ja joskus musiikin herättämä muisto.
Aina et siis tarvitse fyysisesti muita löytääksesi toisten kautta reittiä omien muistojen pariin.
Kerrataanpa vielä. Seuraavan kuukauden ajan kirjaa itsellesi muistiin kaikki tarinat, jotka nousevat muiden kertoman kautta mielesi pinnalle:
1. Jutut, joita kerrot erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
2. Kertomukset, jotka haluaisit jakaa mutta, joille ei anneta tilaa.
3. Tarinat, joita et saa kertoa loppuun saakka.
4. Läheisesi toistuvat kertomukset.
5. Jutut, joille ei ollut oikea hetki.
6. Tarinat, jotka tulivat mieleesi vasta tilanteen jo mentyä ohi.
7. Kertomukset, jotka nousivat pintaan kirjan, podcastin, elokuvan, musiikin, paikan, esityksen tai jonkin muun kautta.
Jos sinulle tulee mieleen jotain, mitä listalta puuttuu, jaa se ihmeessä lähettämällä sähköpostia info@kertomustenketju.fi ja kuulen myös enemmän kuin mielelläni ajatuksia tästä haasteesta!
Hauskana lisänä voit myös jakaa haasteen jollekin läheisellesi ja verrata kuukauden päätteeksi muistiinpanojanne ja käydä ne yhdessä läpi!
"Sukupolvien kertomusten jatkumon asialla”
Kiira Kilpiö🧡
Olen Kiira, Kertomusten ketju - konseptin perustaja ja kurssin ohjaaja.
Haluan auttaa muita olemaan entistä paremmin yhteydessä itseensä omasta elämästä kirjoittamisen kautta ja samalla mahdollistaa mahdollisimman monen suvun historiansa tallentumisen henkilökohtaisten kertomusten jatkumona.
Opin paljon itsestäni oman elämäkerran kirjoittamisen kautta ja haluan tarjota saman mahdollisuuden myös muille, sillä uskon vahvasti, että jokaisen kannattaa käydä tuo matka itsensä kanssa.
Lisäksi haaveilin moneen kertaan oman kirjoittamismatkani aikana omien vanhempien ja heitä edeltäneiden sukupolvien ajatusten lukemisesta ja koska se eie nää omalla kohdallani ole mahdollista haluan olla vaikuttamassa siihen, ettei muiden tarvitse tuskailla saman asian äärellä.
Jos sinulla on mitä vain kysyttävää tai haluaisit alkaa työstämään oman elämäsi kertomuksia kurssiin kuuluvan henkilökohtaisen ohjauksen muodossa, laita viestiä: kertomustenketju@gmail.com 🧡