Viime viikolla jaoin tämän blogisarjan ensimmäisessä osassa kolmea keinoa, mitä hyödyntää elämäkertaa kirjoittaessa ja tällä viikolla pääsemme sukeltamaan alla olevan listan toisen puoliskon pariin.

1. Valokuvat

2. Päiväkirjat

3. Koulutodistukset, -vihkot, -kuvat

4. Paikoissa vierailu

5. Mailit, facebook, whatsapp yms.

6. Keskustelut läheisten kanssa

Ensimmäisen keinona apuna muistelussa kehotan sinua menemään fyysisesti niihin elämäsi paikkoihin, joihin pystyt. Tarkastelemaan kaikkea, mitä tuossa paikassa näet, ääriviivoista yksityiskohtiin ja kirjoittamaan ylös, mitä muistoja ne tuo pintaan.

Vanhan koulusi piha, lapsuudenkoti, mummola, nuorisotalo, kirjasto, harrastuspaikkat, edelliset työpaikat, klubit ja baarit, missä kävit kun olit juuri täyttänyt kahdeksantoista, entinen lähikauppasi, lapsesi päiväkoti, lenkkipolku..

Tai toisaalta paikat, missä opit pyöräilemään, missä koit ensimmäisen suudelmasi, missä vedit ensimmäiset kännit, missä sait tietää saaneesi unelmiesi koulupaikan, missä olit kun kuukautesi alkoivat, missä koit ensimmäisen erosi, missä olit kun tajusit olevasi raskaana, missä olit kun uskalsit tehdä jonkin sinua pelottaneen päätöksen..

Tee itsellesi lista siitä, mihin paikkoihin pystyt helposti menemään sekä suunnitelma sille, milloin aiot näissä paikoissa käydä. Samalla voit myös kiinnittää huomiota siihen, miten noihin paikkoihin menet ja mitä kaikkea matkalla kohtaat.

Millainen oli koulu- tai työmatkasi, miten kuljit harrastuksiin, mitä kaikkea lenkkipolullasi tuli vastaan?

Toisena keinona on käydä läpi vanhoja maileja, Facebookia ja Whatsapp viestejä tai muita vastaavia. Helposti käymme läpi vain kaikkea sitä, mikä liittyy lapsuuteen ja nuoruuteen ja jätämme huomiotta sen, miten paljon tietoa voimme saada vain muutaman vuoden takaisista viesteistämme.

Mene vanhimman lähettämäsi sähköpostin kohdalle ja lue se. Mihin se liittyy, kenelle olet sen lähettänyt, miksi ja millaisessa mielentilassa?

Löydät ehkä pääasiassa työhön sekä omien tai lasten harrastuksiin liittyvää informaatiota, mutta seasta kenties myös matkojen ja juhlien suunnittelua, kutsuja tapahtumiin, jonkun jakamia valokuvia tai jopa puhdasta kirjevaihtoa ystäviesi kanssa.

Jos sinulla on pääsy ensimmäiseen sähköpostiisi kuten minulla, voit päästä käymään elämääsi läpi jopa kaksikymmentä vuotta taaksepäin :) Ja silloin käytimme sähköpostia varsin eri tavalla ja eri tarkoituksiin kuin nykyään.

Samoin Facebookia, minkä seinälle aikoinaan kirjoitettiin asioita, joita nykypäivänä lähetetään hieman yksityisemmin suoraan ystävälle. Itse ainakin nauran usein kippurassa Facebookin jakamille muistoille ja sille, mitä olen omasta elämästäni jakanut ja miten. Ota siis itsellesi hetki ja selaa Facebook sivusi aivan alkuun ja kirjaa sieltä ylös tapahtumia ja kenties ihmisiä, jotka olit jo unohtanut.

Lisäksi voit käydä läpi sitä, millaisia tapahtumia olet luonut Facebookissa tai millaisiin tapahtumiin osallistunut:

Syntymäpäivät, valmistujaiset, tuparit, pikkujoulut ja toisaalta konsertit, ilmaiset tapahtumat ja samanhenkisten ihmisten kokoontumiset pitävät kaikki sisällään monta kertomusta ja muistoa.

Lisäksi voit tietenkin käydä läpi Facebook messengerissä käymiäsi keskusteluja ja muistaa jotain, mitä et ole vuosiin ajatellut. Saman voit tehdä vaikkapa Whats appissa tai muilla vastaavilla alustoilla.

Viimeisenä keinona on käydä keskusteluja läheisten kanssa. Voit tehdä valmiiksi kysymyksiä ja heidän muistojen kautta muistaa itsekin lisää tai saada sellaista tietoa kertomuksiesi tueksi, joiden avulla teet elämäkerrastasi helpommin luettavan.

Saat jo läpikäymiisi muistoihin kenties uusia näkökulmia tai yksityiskohtia tai vahvistuksen jollekin, mistä et ollut varma. Lisäksi nämä keskustelut tietenkin lähentävät teitä entisestään ja tuovat syvyyttä kohtaamisiinne.

“Sukupolvien kertomusten jatkumon asialla”

Kiira Kilpiö🧡